lauantai 31. toukokuuta 2014

Rinjanin valloitus

Olimme heti alusta asti mieltä, että loman täytyy sisältää jotain aktiivista ja urheilullista. Liikkuminen kuuluu kuitenkin niin kiinteänä osana arkeen, ettei kumpikaan meistä osaisi maata rannalla edes viikkoa, saati kahta. Tuttavien vinkistä keksittiin tulivuorelle vaeltaminen. Tulivuori Rinjani kohoaa 2,6 km korkeuteen, ja useat trekkifirmat tarjoavat vaellusreissuja sinne. Trekkifirma kannattaa valita tarkkaan, sillä niiden kirjo oli laaja, ja tasokin erittäin vaihteleva. Varmasti moni muukin firma on ihan asiallinen, mutta ainut jota minä suosittelen on John's Adventures. 200 dollarin hintaa kuuluivat kuljetus Lombokin lentolentältä Senaruun (2,5 h matka), yöpyminen Senarussa, kahden päivän vaellukselle teltta, makuupussit, kahden päivän ruoat (aamupala, lounas, päivällinen, välipalat ja vettä), opas, kantajat sekä vaelluksen jälkeen kuljetus seuraavan majapaikkaan, meidän tapauksessa Senggigiin, jonne oli jällen tuo 2,5 h matka.






Lähdimme matkaan kuuden jälkeen aamulla. Olimme heränneet upeaan auringonnousuun Senarun kylässä ja syöneet banaanilettuja aamupalaksi. Meidän oppaamme oli yksi firman kokenemmista ja suosituimmista, ja sen lisäksi saimme vaelluskavereiksemme ranskalaisen pariskunnan. Kantajat kantoivat teltat, ruoat ja makuupussit. 

Heti alusta kävi selväksi, että vaellus ei tule olemaan mikään leppoisa päiväkävely. Kuumuus, kosteus ja hankalakulkuinen maasto kävivät hengästyttämään. Lisäksia malarialääke teki meille alkumatkasta vähän huonoa oloa. Eteneminen oli hidasta, kilometrin kiipeämiseen meni tunti. Kirottiin sitä, että mikä idea tässä nyt oli lähteä tällaiseen rääkkiin, kun olisi voinut maata sittenkin siellä rannalla. Se fiilis hävisi kuitenkin kun matka eteni. 
Puolessa välissä söimme lounaan. Kantajat pistivät nuotion pystyyn ja kokkasivat siinä meille maailman ihaninta nuudelikeittoa. Ruoka maistui ulkona aivan taivaalliselta, ja neljän tunnin kiipeämisen jälkeen pidempi tauko tuli todellakin tarpeeseen.




Puolen välin jälkeen tahti hidastui entisestään, mutta mieliala nousi. Mitä korkeammalle kiipesimme, sitä mahtavammaksi kävivät maisemat. Mulle tuli ihan mieleen Taru Sormusten Herrasta leffat siinä vaiheessa kun alettiin olemaan pilvien tasolla ja ympärillä näkyi vain ruohoisia kukkuloita.




Kun vihdoin, yli seitsemän tunnin vaeltamisen jälkeen näimme ensimmäistä kertaa kraaterijärven ja sen takana kohoavan vuoriston, menin ihan kananlihalle. Fiilis oli niin uskomaton. Hihkuttiin ja heitettiin läpyt vaelluskamujen kanssa, ja loppuilta meni maisemia ihaillessa ja syödessä. Maisema oli ehdottomasti kauneimpia koskaan näkemiäni ja huipulta näkyi mm. Balin vuori ja Gilin saaret. 
Yö teltassa oli vähäuninen, sillä huipulla tuuli niin jumalattomasti, että pelkäsin teltan lähtevän lentoon ja aamulla heräisimme Balilta. Mutta se fiilis: yö tulivuoren kraaterin reunalla, tähtitaivaan alla.





Seuraavana aamuna katselimme auringonnousua ja söimme banaanilettuja aamupalaksi. Sitten alkoi laskeutuminen. Mun kuluneet lenkkarit osoittautuivat varsinaisiksi tappovälineiksi irtohiekalla ja tein muutaman aika komean lennon suoraan persuuksilleen. Onneksi maasto muuttui pian viidakoksi, ja minäkin pysyin taas pystyssä.



Viimeiset kilometrit olivat tuskaisia: väsytti, jalkoja särki ja puissa kiipeili pelottavia apinoita. Juttujen taso laski dramaattisesti ja välillä piti pysähtyä kun nauratti niin paljon. Kun saavuimme perille lähtöpisteeseen oli tunnelma mitä mainioin. Kyllä kannatti nähdä hieman vaivaa ja hikoilla, sillä kun illalla pääsimme merenrantahotelliimme; uima-altaaseen uimaan ja rantaravintolaan syömään pitsaa, sitä osasi arvostaa ihan eri tavalla. Lisäksi Rinjanin valloitus jää mieleen yhtenä elämäni hienoimmista kokemuksista.




maanantai 26. toukokuuta 2014

Lombok

Yhden Singaporessa vietetyn yön jälkeen jatkoimme matkaa Lombokille, Indonesiaan, Lombok on saari Balin vieressä ja ainakin toistaiseksi hieman Balia rauhallisempi. Kaunis luonto ja lähellä sijaitsevat Gilin saaret ovat varmaan Lombokin valttikortit turismin saralla. Toisaalta sitä vain toivoisi, ettei kaunista saarta rakennettaisi ihan turistimestaksi.



Lensimme Lombokille Silk Airilla, ja jos Aasiassa päin aikoo lennellä niin voin kyllä suositella tuota lentoyhtiötä. Ihan jo pelkästään lennon aikana tarjoiltu ruoka oli aivan sairaan hyvää! Ja muutenkin, kaikki toimi ja henkilökunta oli ystävällistä. Singaporesta lensi reilu pari tuntia Mataramiin, jossa olimme perillä iltasella. Me ostettiin Indonesian viisumi vasta lentokentältä, ja sen jälkeen jouduttiinkin huumekoiran haisteltaviks. Olin ihan paineessa, vaikka koira oli ihan ystävällisen näköinen, eikä mulla tietääkseni pitänyt mitään laitontakaan olla mukana! :D




Muutos Singaporesta Lombokille oli iso. Hätkähdin sitä, kuinka lentokentällä oli yhtäkkiä kauhesti ihmisiä, kiskomassa joka suuntaan, tarjoamassa taksikyytiä ihan mihin vain ja iso joukko ihmisiä oli tullut vain katsomaan meitä saapuvia matkaajia. Onneksi meitä oli sovitusti vastassa trekkifirman tyyppi, jonka kyydissä pääsimme Senaruun, koska luotettavan kyydin hankkiminen kentältä olisi ollut aikamoinen urakka.

Matahari. 

 La Chill Bar.

Quake.

Lombok oli viehättävä paikka, josta jäi varmasti paljon vielä näkemättä. Ehdottomasti hienoin kokemus oli Rinjanille kiipeäminen. Muuten olimme Lombokille lähinnä Senggigissä, joka oli myös ihan viihtyisä paikka. Paljon hotelleja ja ravintoloita mutta toisaalta myös paikallista meininkiä ja kaunista merenrantaa. Jos joskus joku aikoo matkata Lombokille, niin käykää ehdottomasti kiipeämässä sinne Rinjanille! Aivan mieletön vaellus, joka ansaitsee oman postauksensa myöhemmin. Myös ensimmäistä hotelliamme, Sunset House Lombokia, voin suositella. Ei toisessakaan, Santosassa, ollut valittamista mutta Sunset oli enemmän meidän tyyppinen paikka. Melko pieni ja persoonallisesti rakennettu hotelli. Ihana uima-allas ja sijainti aivan meren rannalla.

Santosa.

Sunset House.


 Vielä muutama vinkki, jos jonkun tie vie Lombokille:
- no se Rinjanille vaellus, ja John's Adventuresin firma !
- kuten jo sanoin, Sunset House Lombok
- La Chill Bar. Muutaman australialaisen kaiffarin pitämä baari rannalla. Avokadopitsa oli mielettömän hyvää!
- Quake. Ihana ja romanttinen rantaravintola.
- The Big Blue. Moderni ja tyylikäs paikka, rannalla tämäkin. Todella hyvää ruokaa, ainakin tonnikalapihviä voin suositella!
- muita kivoja olivat Bumbu, Matahari ja Cafe Alberto. Kaikki löytyvät TripAdvisorista, jos haluaa lukea enemmän kokemusia kyseisistä paikoista!
- koska halusimme käydä Gilin saarilla (siitä lisää myöhemmin) ja seikkailla tulivuorella, meillä ei ollut aikaa juurikaan kiertää enempää Lombokia. Mutta jos aikaa on, niin suosittelen katsastamaan saarta laajemminkin!

perjantai 23. toukokuuta 2014

Singapore - ison kylän meininkiä

En oikein tiennyt mitä odottaa, kun saavuimme Singaporeen, mutta pidin kaupungista aivan valtavasti heti ensihetkistä alkaen. Miljoonakaupunki, joka on siisti, yllättävän rauhallinen, toimiva, looginen ja viihtyisä. Voiko sellaista edes olla?

Me olimme Singaporessa ensin yksi yö heti matkan alussa, ennen kuin jatkoimme Indonesian puolelle Lombokille. Paluumatkalle puolestaan vietimme Singaporessa kaksi yötä, mikä oli aivan loistava juttu, sillä aikaa kaupunkiin tutustumiseen oli enemmän.


Ensimmäinen vierailu oli niin pikainen, että ehdimme tsiigata hotellin uima-altaan lisäksi vain vähän kaupunkia, Clarke Quayan turistialueen ja muutaman food courtin. Hotellimme oli ensimmäisellä kertaa Lavender, joka sijaitsi aivan Lavenderin metroaseman vieressä ja oli näppärästi siinä keskustan ja lentokentän välissä. Lavenderista mulla ei olu juuri pahaa sanottavaa: siisti ja kiva, uima-allas joka oli kaikkien vapaassa käytössä ja ystävällinen henkilökunta. Aamupala ei ollut kovin kummoinen, mutta minä söisin aamunälkääni vaikka pieniä kiviä, joten alas meni.



Toisen kerran saavuimme Singaporeen puolentoista viikon Indonesiassa reissuamisen jälkeen. Se saapuminen ei ollu aivan niin hohdokas: kello oli jo kaksitoista yöllä, kun seikkailtiin rinkkojemme kanssa lentoasemalta metrolla keskustaan. Oltiin hikisiä, rähjääntyneitä, väsyneitä ja nälkäisiä. Heitettiin rinkat hotellille ja mentiin lähimpään Mäkkäriin kiskomaan hampurilaisia.



Jälkimmäinen hotellimme oli puolestaan (meille jopa turhankin hieno) The Residence at Singapore Recreation Club, joka sijaitsi puolestaan avan City Hallin metroaseman vieressä. Hotelli oli siis ihan jees, mutta meitä vähän häiritsi, että siellä oli pukukoodi ja kahden viikon reissaamisen jälkeen siistit, puhtaat vaatteet oli vähän kortilla. Plussaa kuitenkin erittäin hyvästä aamupalasta, ja uima-altaasta sekä isosta kuntosalista.





Toisella vierailulla ehdittiinkin sitten panostamaan kaupunkiin tutustumiseen ja katsastettiin Singaporen eläintarha, Marina Bayn alue ja se kuuluisa vesishow, Singaporen keskuspaloasema ja paloaseman museo, Gardens by the Bay, Orchardin ostoskeskus, Little India ja muutama food court. Reissu huipentui Singaporen nimikkodrinksuihin eli Singapore slingeihin Swisshotellin 71. kerroksen New Asia baarissa. 




Aivan uskomatonta, kuinka noin väkimäärältään suuressa kaupungissa, voi olla niin rauhallista ja viihtyisää. Liikenne sujui, ruuhkista ei ollut tietoakaan, kaikki puistot, metroasemat ja ihan vaan kaikki oli mielettömän siistiä. Toki oli paljon myös sääntöjä, esimerkiksi yleisillä paikoilla (kuten metrossa, kauppakeskuksissa) ei saanut syödä tai juoda omia eväitään, roskata ei tietenkään saanut ja tie piti ylittää suojatien kohdalta. Uskomattominta oli, että näitä sääntöjä todella noudatettiin siellä. Toisaalta jokaisesta rikkeestä oli säädetty erittäin tuntuvat sakkorangaistukset, jotka tehtiin varsin selviksi isoilla kylteillä.

Voin erittäin lämpimästi suositella Singaporea aivan kaikille. Tekemistä ja näkemistä löytyy, ja viihtyisyys ja siisteys ovat aivan omaa luokkaansa.

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Reissuterkut Indonesiasta!

Morjesta vaan ja terkkuja täältä Lombokilta! Reissu on taittunut jo kohti loppusuoraa, mutta vielä on päiviä onneksi jäljellä. Ei voi muuta sanoa, kun että aivan mahtavaa on ollut :) on vaellettu, uitu, snorklattu, syöty hyvin, matkustettu maalla, merellä ja ilmassa. Nautittu upeista maisemista, toisistamme ja auringosta.
Palataan pian reissupostausten muodossa, mutta sitä ennen aion hankkia vielä vähän rusketusraitoja, voittaa J:n tenniksessä ja tsiigailla Singaporen meininkejä.