lauantai 3. lokakuuta 2015

Kolmas pysähdys: Chiang Khong

Chiang Khongin piti olla vain välttämätön nukkumapaikka matkalla kohti Laosia. Emme uskoneet löytävämme tuosta pienestä rajakaupungista mitään nähtävää, tehtävää tai syötävää, joten olimme varautuneet lähinnä pötköttämään hotellissa ja valmistautumaan seuraavien kahden päivän mittaiseen veneretkeen Mekong - jokea pitkin.
Olimme ostaneet liput minibussiin Chiang Maista Chiang Khongiin. Heti alkuun kävi selväksi, että kuski ajoi kuin mielipuoli. Saimme useampaan kertaan pidättää hengitystämme (ja oksennusta), kun tyyppi painoi kaasu pohjassa pitkin kiemuraisia vuoristoteitä, ohitelleen autoja oikealta ja vasemmalta. Kaikkia todennäköisyyksiä uhmaten selvisimme yhtenä kappaleena määränpäähämme saakka. Kun näimme Chiang Khongin kadut (tai siis kadun), yllätyimme positiivisesti. Vaikka city oli pieni, näkyi tienvarressa mm. meksikolainen ravintola, hyviä streetfood mestoja sekä brittipubin mainos.



Mekong - joki virtasi hotellimme takapihalla.

Emme olleet syöneet koko päivänä mitään, ja heivattuamme rinkat, lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Koska tuossa vaiheessa riisi alkoi jo hieman tökkiä, suuntasimme kohti mainostettua brittipubia. Hieman arastellen kurkimme sisään, kunnes omistaja bongasi meidät ja käski rempseästi sisemmälle. Baarimikkona hääräsi eestiläinen nuori kaveri, paikan bossina puheripulinen brittimies ja jaloissa pyöri vielä omsitajapariskunnan huomionkipeä poika. Päädyttiin lapsenvaihdeiksi ja pelaamaan poitsun kanssa jotain futispeliä tietokoneella. Sen jälkeen eestiläispoju tarjosi meille synttäreidensä kunniaksi en-tiedä-mitkälie drinksut. Siinä vaiheessa muistin, etten ole edelleenkään syönyt mitään, kun drinksu kihahtikin hattuun. Paikalle ilmestyi myös keski-ikäinen hollantilaispariskunta, joiden kanssa juteltiin niitä näitä pitkät tovit. Eipä olisi vielä siinä vaiheessa arvattu, että hengattaisiin tuon pariskunnan kanssa Laosissa enemmänkin!





Viimein muistettiin ja maltettiin lähteä sinne syömään ja eksyttiin siihen aiemmin bongaamaamme meksikolaisraflaan. Paikan omistaja oli rastapäinen vanha herra, jolla oli loistava huumorintaju ja joka teki ihan taivaallista ruokaa. Olisin voinut syödä vielä muutaman annoksen lisää, mutta Jonas muistutti budjetissa pysymisestä.
Yllätykseksemme Chiang Khong olikin siis ihan loisto mesta, josta löytyi persoonallisia tyyppejä ja rentoa menoa. Ei yhtään pöllömpi paikka pysähtyä ennen kuin jatkaa matkaansa kohti Laosia.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti